Kahden oman, ruumiinrakenteeltaan aika erilaisten lasten vaatettamisen ja lukuisten lahjoitettavaksi tehtyjen vauvanvaatteiden suomalla kokemuksella rohkenen listata huomioita, joita olen tehnyt vauvanvaatteiden ominaisuuksista ja niiden ompelemisesta. Monet listaamistani asioista tuntuvat päivän selviltä, mutta enpä ollut minäkään tullut kaikkea ajatelleeksi silloin kun aloitin lastenvaatteiden tekemisen. Tämä postaus onkin tarkoitettu erityisesti sinulle, joka vasta aloittelet vauvan vaatteiden tekoa. Luettelo tuskin on täydellinen, ja toisaalta osa huomioistani on mielipidekysymyksiä, joten postauksen loppuun voit mielellään jättää omat vinkkisi täydellisten lastenvaatteiden valmistukseen.
Vaatteen puettavuus
Ihmettelen usein, miksi vastasyntyneille ylipäätään myydään vaatteita, jotka täytyy pujottaa pään yli. Oletan, että useimmat pientä vauvaa hoitaneet ovat samaa mieltä kanssani siitä, että edestä avattavien vaatteiden pukeminen on paljon helpompaa. Kaikkein inhottavin tilanne on se, kun vaippa ei olekaan pitänyt kaikkea sisällään, ja ulosteeseen sotkeutunut vaatekappale täytyy ujuttaa pois vauvan päältä sotkematta ulosteeseen koko vauvaa selästä päälakeen. Siksi kietaisubodyt ja edestä avattavat takit ovat suosikkejani vauvan yläosiksi.
Jos kuitenkin haluaa valmistaa vaatteen joka puetaan pään yli pujottaen, kannattaa laittaa nepparit tai napit molemmille olkapäille, jolloin vaatteen kenties saa riisuttua myös alakautta kakkavahingon sattuessa. Myös olkapäillä ristiin menevät etu- ja takakappale saattavat tuoda riittävää väljyyttä pääntielle.
Pään yli pujotettavan vaatteen haaste ei ole pelkästään pään yli pujottaminen, vaan vaatteessa pitäisi olla myös riittävästi väljyyttä jotta pienet käsivarret saa pujotettua hihoihin. Edestä avattavissa vaatteissa tarvittava väljyys tulee automaattisesti.
Taskut
Pitkään ajattelin, että taskut vauvan vaatteessa ovat täysin turhia muuten kuin koristelumielessä. Mutta eivätpä olekaan. Nimittäin jos vauva käyttää tuttia, on varsin kätevää jos tutin voi sujauttaa vaatteen taskuun silloin kun sitä ei käytetä. Vapaana tuttinauhan varassa roikkuva tutti on vaarassa likaantua vauvaa nostellessa ja käännellessä. Taskussa on hyvä olla vuori sileästä, nukattomasta kankaasta, jotta siitä ei tarttuisi tuttiin mitään. Ottaen huomioon kuinka usein vauvan vaatteet pestään, lienee tasku muuten riittävän puhdas paikka tutille.
Taskunsuu on myös hyvä kiinnityspaikka tuttinauhalle, kunhan sen etäisyys vauvan suusta on sen verran lyhyt, että tuttinauhan pituus riittää hyvin vauvan suuhun saakka. Muita hyviä kiinnityskohtia ovat tietysti kietaisubodyn etukappaleen reuna sekä nappi- tai nepparilista. Vaatteeseen voi myös kiinnittää jonkin koristeen, esim. pupun korvat tai frillan, joka samalla toimii tuttinauhan kiinnityspaikkana.
Hihat ja lahkeet
Kääntöhihat ovat hieno keksintö kaikkein pienimmille vauvoille. Niiden ansiosta ei tarvita sisäkäyttöön erillisiä tumppuja, jotka vain tippuvat jatkuvasti heiluvista käsistä. Kääntöhihasta ei kuitenkaan ole mitään iloa, jos se on liian lyhyt, joten mieluummin hieman liian reilut hihat kuin lyhyet. Vauvan on varmasti kiva päästä myös oikomaan sormia hihan sisällä. Sama pätee kärjellisiin potkuhousuihin ja puolipotkareihin. Ja on oikeastaan vielä tärkeämpää, koska liian lyhyet kääntöhihat voi jättää auki, mutta jos housujen varvasosa on liian pieni, ovat housut käyttökelvottomat. Mikäli haluaa lisätä kääntöhihat bodymalliin, johon niitä ei ole valmiiksi piirretty, löytyy siihen ohje Miinullekkon blogista. Itse olen kuitenkin lisännyt käden päälle kääntyvään osaan hieman pituutta, jotta se ei kääntyisi itsekseen pois käden päältä. Valmis ohje kääntöhihalliseen kietaisubodyyn (jolla myös alla oleva body on ommeltu), löytyy mm. Paapiin kaavakirjasta vauvoille.
Hihan- ja lahkeensuuta suunnitellessa kannattaa huomioida, onko vaate tarkoitus pukea toisen vaatteen päälle tai alle. Se vaikuttaa mm. siihen kuinka väljä vaatteesta kannataa tehdä. Vaatteen käyttöaikaa voi jatkaa laittamalla hihan- ja lahkeensuihin pitkät käännettävät resorit. Ne voivat kuitenkin olla todella hankalat pukea vastasyntyneelle, jos resori on liian paksu tai tiukka. Samoin niitä voi olla vaikea pukea toisen hihan tai lahkeen päälle. Yksinkertainen käänne hihan- ja lahkeensuussa toimii yleensä hyvin, ja varsinkin silloin kun vaate puetaan toisen vaatteen päälle.
Vaatteen avaaminen vaipanvaihtoa varten
Erilaiset haalarit ja potkupuvut on hyvä suunnitella siten, että ne voi avata alaosastaan vaipan vaihtoa varten. Kaupan haalareissa näkee usein molemmista päistä avattavia vetoketjuja, jotka alkavat tietenkin kaulasta ja jatkuvat toista jalkaa pitkin jopa nilkkaan saakka. Ne mahdollistavat vaipanvaihdon haalaria riisumatta, mutta alas jalkaan asti ulottuva vetoketju on hankala jos se jää sukan varren alle. Ja niinhän se usein jää, kun useimmat sukat eivät potkivan vauvan jaloissa pysy jos ne pukee vaatteiden alle tai ne eivät ulotu polveen saakka. Lisäksi vetoketju voi painaa ikävästi vauvan kaulaa, erityisesti jos kyseessä on pyöreä vauva. Silloin sopii paremmin vaate, jossa vetoketju on ommeltu hieman viistoon ja päättyy toisen olkasauman alle keskilinjan sijaan. Tähän hyvä kaava ja ompeluohje löytyy mm. Jujunalta.
Toinen vaihtoehto on sulkea haalari neppareilla. Nepparit on hitaampi laittaa pukiessa kiinni, mutta ehkäpä vauvalle hieman miellyttävämmät kuin jäykkä vetoketju. Neppareita käyttäen on mahdollista myös avata haalari molempiin jalkoihin.
Materiaalit
Mitä pienempi vauva, sitä ohuempia materiaaleja kannattaa valita, jotta vaate ei olisi liian jäykkä ja tuntuisi miellyttävältä. Tämä koskee myös resoreja erityisesti silloin, jos tarkoitus on lisätä vaatteen käyttöaikaa laittamalla käännettävä resori lahkeisiin ja hihoihin. Paksut materiaalit ovat toki usein lämpimämpiä, mutta niitä käyttäessä vaatteesta kannattaa tehdä paljon väljempi.
Pienen vauvan vanhemmat ovat kiireisiä, mm. pyykkiä tulee jatkuvalla syötöllä. Vaatteet, jotka vaativat joko käsinpesun, tai muita vaatteita hellävaraisemman käsittelyn pyykkikoneessa, jäävät herkästi pesemättä ja lojuvat pitkiä aikoja pyykkikorissa poissa käytöstä.
Lopuksi vielä vinkki kanttaamiseen niille, jotka hoitavat homman ompelukoneella
Jos bodyn kanttaukset ompelee ompelukoneen kaksoisneulalla eikä peitetikkikoneella kantinkääntäjää käyttäen, voi kanttinauhan ommella ensin renkaaksi samoin kuin esim. kiinnittäessä resoria hihansuuhun. Näin kanttauksen aloitus-/ lopetuskohdasta tulee siistimpi. Tässä menetelmässä kannattaa kiinnittää kanttinauha vaatteeseen nuppineuloilla ennen ompelua, jotta kanttauksen saa kiristettyä tasaisesti.
PS. Vielä ehkäpä se kaikkein tärkein vinkki: vauvat kasvavat nopeasti. Valitse siksi aina yhtä numeroa suurempi koko kuin luulet tarvittavan, ainakin mikäli et saa vaatetta valmiiksi yhdeltä istumalta. 🙂 Mikään ei ole turhempaa kuin ommella vaate, joka ei mahdu päälle ensimmäistäkään kertaa.
Tässä blogissa myös ohje vauvan helposti puettavaan puseroon.
